sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Maalaisen viikko-ohjelma

Ajattelin pitää yhdestä viikosta liikunnallista koirapäiväkirjaa.Vaiko koirallista liikuntapäiväkirjaa? Vai onko se sittenkin päiväkirja koirien liikunnasta? Oli mikä oli, niin tilannehan oli kuluvan viikon osalta se, että kävin Tuuloksesta töissä edelleen Töölössä. Työmatkaan upposi siis reilu 1,5h/suunta. Kuluva viikko oli kuitenkin (luojan kiitos) viimeinen Helsingissä ramppaamisviikko, koska huomenna aloitan uudessa työssä, jossa työmatka on aika lailla pyöreät 20min suuntaansa.Ihan koko viikosta en jaksanut kirjaa pitää, mutta tässä osa viikosta.

Ei varmaan kannata kahta kertaa miettiä, että olenko lyhenevästä työmatkasta hiukan innoissani...?

Toinen syy siihen miksi halusin pitää päiväkirjaa ja seurata lenkkejä Sportstrackerilla on se, että sitä helposti lenkkeilee sen lenkin kun jaksaa ja ajattelee, että olin sen noin tunnin. Todellisuudessa kun alkaa kellottaa lenkkejään, niin "noin tunti" saattaa olla mitä tahansa 35-75min välillä. Tämän viikon kokeilun seurauksena tajusin konkreettisesti sen, kuinka paljon pitkä työmatkani verottaa liikunnan määrää koirilla. Täytyy tehdä keväämmällä uusi viikkoseuranta, kun olen taas palannut normaaliin arkeen ja 20min työmatkaan!

Anyhow, tässä Helsinki-viikon liikuntapäiväkirjaa:


Maanantai

Aamu: Kello soi klo 05. Koirien ja itsensä pukeminen, otsalampun etsintä ja ovesta ulos klo 5:10. Lenkki remmissä tietä pitkin 20min ja lopuksi omalla pihalla namien etsintää 10min. Aamupala koirille (Brit Care nappulaa ja lohiöljyä) ja töihin starttaus klo 6:15

Iltapäivä: Noin kello 15:30 mieheni käyttää koirat 10 min remmipissalenkillä (olen näköjään lahjakas keksimään koira-aiheisia muka-yhdyssanoja)

Ilta: Raahaudun töistä kotiin ja ovella olen 17:30. Pukemisen ja pienen hengähdystauon jälkeen ulkona noin klo 18:00. Lenkki metsässä ja peltoteitä, koirat irti noin 10min. Lenkin pituus näytti olevan 3,47km ja kesto 45min ja rapiat. Matka ei päätä huimaa, mutta sen 10min seisoin metsässä lähinnä paikallani, kun koirat rallattelivat ympärilllä. Ilma oli märkä, pimeä ja sumuinen, joten metsälenkki ei innostanut koiria eikä emäntää.


Ilta vol 2: Kello 20:30 iltalenkki remmissä noin 10min ja pihalla namien etsintää 10min. Koirille iltapala (Brit Care nappula + lihaisa makkara)

Päivän saldo: Lenkkeilyä 1h 25min + pihalla aivojumppaa 20min = 1h45min aktivointia ulkona. 


Tiistai

Aamu: Samat kuviot kuin maanantaina alkutoimien suhteen, lenkki yhteensä tiellä ja metsässä 30min, josta irti viitisen minuttia. Jostakin syystä molemmat koirat olivat varsin fleguja lenkillä, joten irti eivät olleet kauaa, koska meno oli vetelää.. Valuttiin hajulta toiselle, eikä merkkiäkään riehumisesta. Hölkkäsin koirien kanssa viitisen minuttia, jotta sain niiden jalkoihin edes jotain vipinää. Aamupalat nokan eteen ja töihin starttaus 6:20.

Iltapäivä: Miehen kanssa lenkki 10min

Ilta: Lenkki lumisessa metsässä, koirat irti lähes koko lenkin ajan. Matkallisesti ei kovin pitkä, mutta tarvoimme umpihangessa metsässä. Märässä loskalumessa jaksoimme kahlata 47min. Odottelen todella valoisampia päiviä, kun illallakin pääsee kunnon lenkille ilman otsalamppua. Jos ei olisi ollut pilkkopimeää ja lumisadetta = näkyvyys nolla, niin olisin ehdottomasti halunnut tehdä pidemmän lenkin syvemmälle metsään, koska koirat olivat innokkaita ja itselläkin oli reipas fiilis.



Ilta vol2: Remmilenkki pellonlaitaa ja tietä pitkin 20min

Päivän saldo: Lenkkeilyä 1h 47min 


Keskiviikko

Aamu: Reipastahtinen aamulenkki remmissä 32min.


Päivä: Miehen kanssa 10min remmissä

Ilta: Lorvailulenkki metsässä reilu 47min. Matkallisesti tynkä, ajallisesti ja riehullisesti rikkaampi.

Ilta vol 2: Remmilenkki 15min.

Päivän saldo: Liikuntaa 1h 44min


Torstaina ja Perjantaina suhteellisen samanlaista, tosin päivälenkki hiukan pidempi.

Lauantai:

Aamu: Lenkki metsässä vapaana 40 min
Päivä: Lenkki metsässä vapaana 1h10min (5km)
Ilta: Remmilenkki 20min

Liikuntaa: 2h 10min.


maanantai 10. helmikuuta 2014

Fannylle pentuja!

Fannylle on suunnitteilla kosiomatka keväälle. Suuntana Saksa! Isä on komea Farmers Guardian African Akono, "Akono".

Lisäinfoa: Kizimbi Kennel


Ensimmäinen viikko maalla

Nyt on ensimmäinen viikko maalaiselämää taputeltu, eikä kyllä ole valittamista! Vaikka elämme edelleen jossain määrin remontin keskellä, listat puuttuu, sohvat ja sänky odottelevat vielä kotiinkuljetusta tehtaalta jne, niin silti elämä tuntuu aika mukavalta.

Olohuoneessa voi iltaisin tanssia vaikka ripaskaa alasti, koska ikkunoiden takana on oma metsä. Onpahan rusakoille viihdettä! Omaa metsää nyt ei ole kuin nimeksi (5000m2), mutta on siinä jo vannoutuneelle anti-viherpeukalolle ihmettelemistä, että kun jotakin tarttis tuollekin keväällä tehdä. No onneksi kevääseen on pitkä aika. Tai no ei oikeastaan ole. Apua....

Koirat ovat ottaneet muuton varsin lunkisti, sillä olimmehan yli kuukauden likimain päivittäin talolla remontoimassa sitä ennen muuttoa. Talo ja lenkkimaastot siis tulivat koirillekin tutuiksi, joten muutos ei ollut niin radikaali kuin yleensä muutoissa. Muutoista puheenollen, niitä on tullut nyt tehtyä niin monta, että nyt saa riittää. Tämä talo on ostettu sillä ajatuksella, että tässä asutaan ja sillä hyvä. Toivottavasti niin onkin, eikä mitään ikäviä yllätyksiä tule matkan varrelle.

Pihaa ei valitettavasti ole vielä aidattu, joten koirat eivät saa vapaana viipottaa kuin metsässä. Pihan toisella laidalla naapureina kun asustavat poni, hevonen, lampaita, vuohi, kaneja..... Eli varsin mielenkiintoinen eläimistö koirien kannalta. Itse pyydetty pääsiäislammas? Nou tänkjuu. Naapurisopu ei välttämättä taipuisi siihen. Tosin koirien lammasinnostuksesta en osaa vielä sanoa, koska bäät eivät ole ulkoilleet näkyvästi ainakaan meidän ohittaessamme naapurin tiluksia. Ponille ja hevoselle sen sijaan pitää urista karvat pystyssä, mokomat pedot!

Metsään ja pelloille on meiltä reittiä vaihdellen matkaa 2 - 10min riippuen siitä, kuinka syvälle omaan yksinäisyyteen haluaa. Kymmenessä minutissa on jo oikeasti metsässä, eikä tarvitse silmä kovana vahdata koska eteen hyppää ihminen, koira, hevonen tai joku muu elävä. Tarvitseeko edes mainita, että koirat nauttivat täysin rinnoin? Tarvitseeko mainita sitäkään, että niin tekee emäntäkin?


Sisällä alkaa näyttää jo ihmisasunnolta