Ja aiheeseen:
Seuraamallani keskustelupalstalla (hei vaan hooteenettiläiset!) käydään säännöllisen epäsäännöllisesti keskustelua koirien liikuttamisesta ja ihmiset kirjoittelevat omien koiriensa lenkkitottumuksista hyvinkin tarkasti. On todella mielenkiintoista lukea kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa koirat muissa perheissä saavat, mutta minua on jokaisen keskustelun jälkeen jäänyt mietityttämään samat kaksi asiaa:
1. Miten joillakuilla todella on (työssäkäyvinä?) aikaa ja voimia lenkittää koiriaan 4-5h päivässä? Ei ole lainkaan harvinaista, että monikin ilmoittaa tekevänsä esimerkiksi tunnin aamulenkin, parin tunnin päivälenkin ja tunnin iltalenkin. Kaikki rispekti heille, mutta pistää miettimään.
2. Lepopäivät
Olen yrittänyt väännellä ja käännellä tätä lepopäiväasiaa päässäni silloin tällöin jo varmaan parikin vuotta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on siis koiraihmisten ryhmä, jotka kertovat pitävänsä koirillaan kerran viikossa lepopäivän, jonka aikana koirat käyvät ainoastaan lähinnä tarpeillaan pihalla. Ei aktivointia, ei lenkkejä, ainoastaan lepäillään kotona.
Ymmärrän lepopäivät erittäin hyvin esimerkiksi aktiivisilla harrastuskoirilla ja työkoirilla, joiden arki on täynnä treenejä ja vaativia harjoituksia. Se mitä olen itse yrittänyt pyöritellä ojennukseen päässäni on näiden ns. tavallisten kotikoirien lepopäivät. En oikein ole vieläkään päättänyt mitä mieltä aiheesta olisin ja pitäisikö minunkin pitää koirillani moisia päiviä vai ei. Olenko huono omistaja jos en pidä? Tarvitseeko päätyökseen jäniksen hajujen perässä metsässä juokseva ja sohvalla kuorsaava koira erikseen lepoa? Mene ja tiedä.
Itse olen sen verran neuroottinen koiranomistaja, että poden raastavan huonoa omaatuntoa jo silloin, jos oman kiireen tai esimerkiksi sairastumisen vuoksi koirien lenkit jäävät lyhyiksi. En haluaisi olla ihan niin tiukkis, vaan haluaisin todella olla asian suhteen rennompi. Ärsytän itse itseänikin - perhana nainen, RELAA! Faktahan on se, että liikunta lisää liikuntaa ja toisaalta yksikään koira ei ole vielä hajonnut siihen, että sen muuten aktiivisessa elämässä on välillä rauhallisempia päiviä. Yritän hokea itselleni, että "kyllä ne pärjää, ei haittaa vaikka tänään ollaan ulkoiltu vain tunti". Joskus se auttaa, useinmiten ei. Lopulta väsyn tuijottamaan neuroottisena mukaturhautuneita ja mukaylienergisiä koiriani, jotka mukasyyttävästi tuijottavat minua ja riutuvat lenkin puutteessa. Kuinka ollakaan, löydän itseni kiskomassa takkia niskaan ja vetämässä lenkkareita jalkaan.
Palatakseni totaalilepopäiviin, niin jos minulle vähempien lenkkien päivätkin ovat näin suurta taistelua, niin kokonaisiin lepopäiviin on vielä matkaa. En myöskään ole ihan vakuuttunut niiden tarpeellisuudesta, sillä jos nopealla laskutoimituksella meidän normaalipäivä on 40min + 1h20min + 10min = 2h10min, niin koirathan sitten lepäävät vuorokaudesta sen noin 22h. Tai ainakin 21h, jos ei lasketa kotona ruoanlaiton seuraamista (hurjan kuluttavaa!) ja muuta mukana puuhaamista.
Ovatko lepopäivät siis ennemminkin ihmisten, kuin koirien lepopäiviä, vai onko niille kotikoirienkin elämässä joku vankka peruste? Mitään väärää niissä ei mielestäni ole oli kumpia tahansa, kunhan muuten sesset saa liikkua tarpeeksi.
Kunhan pohdiskelen :)