Hämeenlinnan Animagissa on vuoden loppuun asti voimassa tarjous, jossa tähystämällä tehty sterilaatio maksaa normaalin avoleikkauksen verran. Onhan se siltikin huomattavasti hintavampi kuin normaali avoleikkaus esimerkiksi kunnallisella eläinlääkärillä, mutta tutkittuani aihetta lähemmin päädyin tähystykseen. Fannyn kokoiselle (40,8kg) koiralle tähystämällä tehty leikkaus maksoi lääkkeineen ja kaulureineen 576e. Kunnallisella avoleikkaus olisi kustantanut 370e.
Tähystyksessä koko vatsan avaamisen sijasta tehdään vain kaksi pientä (n. 2cm tai alle) viiltoa alavatsaan, joiden kautta poistetaan munasarjat. Kohtu jää, mutta hormonitoiminnan muuttuessa se surkastuu ja kohtutulehduksen riski on olematon. Tähystyksen on tutkittu olevan huomattavasti kivuttomampi kuin avoleikkauksen, eikä jälkilääkityskään ole yhtä vahva kuin normaalissa avoleikkauksessa. Kaiken kaikkiaan toimenpiteen pitäisi siis olla pienempi, aiheuttaa paljon vähemmän kudosvauriota ja kipua ja toipumisen pitäisi olla nopeaa.
Toinen mistä sain aika paljon lisätietoa (kiitos Sanna!) oli anestesian laatu. Kunnallisella on käytössä iv anestesia, eli lääkettä lasketaan suoneen koko toimenpiteen ajan. Poistuessaan iv aineet kuormittavat maksaa ja munuaisia. Kunnallisella myös useinmiten lääkäri leikkaa yksin, eli varsinaista anestesiavalvontaa ei ole. Klinikalla taas käytössä on inhalaatioanestesia, eli koira hengittää ainetta putken kautta ja lääke poistuu samaa kautta kuormittamatta sisäelimiä. Klinikalla myös toimenpiteessä on mukana hoitaja, joka valvoo anestesiaa koko toimenpiteen ajan. Vaikka en usko koiralle välttämättä aiheutuvan kovin suurta haittaa iv anestesiastakaan, halusin silti valita turvallisemman vaihtoehdon kun sellainen oli tarjolla.
Kolmas asiaan vaikuttanut tekijä oli heräämö. Vein Fannyn 11 aikoihin klinikalle ja hain 15 jäkeen töistä päästyäni. Sain autoon kännisen, mutta hereillä olevan ja iloisen koiran. Fanny sai siis heräillä valvotusti heräämössä lämpöpatjalla, kun taas kunnallisella olen Hillaa hakiessani saanut täysin syvässä unessa olevan palelevan koiran, joka heräsi illalla myöhään, vaikka leikkaus tehtiin samoihin aikoihin kuin Fannyllakin. Liekö anestesian laadulla eroa heräämiseen, mutta ero oli kyllä valtava! Siinä missä Hilla leikkauksen iltana pissi alleen umpiunessa ja tärisi horkassa kaikista lämpövirityksistä huolimatta, nyt meillä sohvalla nuokkui hyvässä soosissa oleva, mutta iloinen ja ruokahalultaan varsin normaali koira joka kävi omin jaloin pissalla.
Toimenpiteeseen olen siis erittäin tyytyväinen, mutta paraneminen ei ole ihan mennyt oppikirjan mukaan. Fanny oli jo leikkauksessa osoittanut olevansa todella vuotavaista sorttia, eli meitä varoiteltiinkin, että leikkaushaavat saattaisivat illalla vuotaa kotona jonkin verran. Kuulemma vatsanpeitteet vuotivat tavallista reilusti enemmän. Illalla mitään vuotoja ei ollut, mutta paraneminen siitä eteenpäin oli hiukan hitaanlaista.
Taaempi ja rumempi haava pahimmillaan. Ei tulehtunut, mutta kostea ja erittävä. |
Ei hyvä, ei hyvä |
Fannyn mielestä hän itse tosin oli täysin terve ja se ei voinut ymmärtää, miksi se ei saanut riehua Heron kanssa pihalla. Yleisvointi oli hyvä, mutta haavat erittivät viikon päästä leikkauksesta edelleen ja olivat hiukan auki. Hoitona oli huuhtelua haalealla vedellä kaksi kertaa päivässä (useamminkin jos ehtii), ilma ja Vetramil-suihke. Kuusi päivää leikkauksesta kävimme Animagissa näytillä ja saimme varmuuden vuoksi antibiottikuurin, jotta haavat eivät tulehtuisi. Ne eivät siis vielä olleet tulehtuneet, mutta eivät parantuneetkaan täysin. Kyseessä oli ilmeisesti lankareaktio, eli iho reagoi tikkeihin ikäänkuin ne olisivat jokin vierasesine ja yritti puskea niitä pihalle.
Muutama päivä lisää suihkuttelua, lääkettä ja hoivaa ja voila, haavat olivat ummessa! En uskalla edes kuvitella millainen rumba olisi ollut avoleikkauksen haavan kanssa, kun Fannyn iho selvästi on herkkä reagoimaan ja erittämään...
Missään vaiheessa haavat eivät potilasta itseään kiinnostaneet, mutta kauluria pidin silti niin kauan kun haavat olivat auki.
Nyt pihalla reuhaa täysin parantunut neitokainen, jossa operaatiosta muistuttavat ainoastaan eläinlääkärin ajelemat villit kuviot karvassa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti