Aika kaivautua esiin pimennosta

Olen ollut koiraharrastusten osalta ihan täysin pimennossa keväästä lähtien. Näyttelykehässä olen viimeksi ollut toukokuussa Hamina KV:ssa. Tokossa, juoksukisoissa tai missään muuallakaan emme ole käyneet, koska Fanny oli mammalomalla ja minä laiska. Kesällä piti pyörähtää Heron kanssa mätsäreissä mielenvirkistykseksi, mutta niin vain kesä tuli ja kesä meni eikä mätsäressä tullut käytyä. Olemme siis täysin metsittynyttä landepaukkuporukkaa!

Nyt pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa alkaa kaivella näyttelyhäkkiä, numerolappupidikkeitä ja muita härpäkkeitä, koska olen (hullu) ilmoittanut Fannyn messariin lauantaille. Pystymetsästä suoraan isolle kirkolle - olisikohan pitänyt miettiä vielä? No Fanny nyt on vanha konkari, mutta kai sitä pitää yrittää tunkea johonkin perähikiän Match showhun hakemaan kehätuntumaa ennen isompaa kehää. Minähän olen aivan järkyttävä kehäjännittäjä, eli ei olisi yhtään pahitteeksi vähän treenailla ennen messukeskusta. Messuskeskuksen hinnat saavat kyllä niskavillat pystyyn joka vuosi: ilmoitin aikaisimmalla mahdollisimmalla hinnalla ja silti sai siitä lystistä pulittaa 55e. Messarissa ilmomaksu tuppaa olemaan se pienin menoerä... Viimeksi mukaan taisi tarttua 25 kiloa koiranruokaa, Dentastixejä, Pomppa ja luita kaksi säkkiä. Taktisesti messukeskuksen Voittaja-näyttelyt kuitenkin ajoittuvat samoihin aikoihin veronpalautusten kanssa, joten tästä nostan olematonta hattuani järjestäjille.

Nyt täytyykin siis aloitella hengitysharjoitukset (viime vuonna joku avuliaasti huusi kehän laidalta minulle, että NEA HENGITÄ!) ja mielikuvaharjoitukset. Kyllä me tästä selvitää, ehkä.

Tässä taidonnäyte viime vuodelta. Emäntä repeää riemusta!