perjantai 29. marraskuuta 2013

Uusi ulkoasu

Mitäs tykkäätte? Blogi on jäänyt vähän pimentoon nyt talokauppoja hieroessa, mutta nyt sain kun sainkin fiksailtua ulkonäköä (omasta mielestäni) kivemman näköiseksi.

Toimiiko?

torstai 28. marraskuuta 2013

Voi Fanny minkä teit

Fanny on ollut poissa kotoa jo pitkään. Ihan liian pitkään. Syynä ovat tietenkin juoksut ja tärppipäivämaraton, jollaista en ole ennen kohdannutkaan. Vein Fannyn hoitoon heti Jyväskylä KV:n jälkeen, eli melkein kaksi viikkoa sitten. Kyllä, kaksi viikkoa sitten. Silloin Fannylla oli tärpit jo päällä ja juoksutkin pitkällä. Häntää laitettiin sivuun heti, jos uros katsoikin päin. Viikonloppuna kotimatkalla pistäydyttiin Päivin luona yökylässä ja Fanny hullaannutti myös Päivin nartun, eli Hilma-rhode 1vee ei tiennyt miten päin olisi Fannyn seurassa ollut. Se katsoi parhaaksi nylkyttää Fannyn jalkaa suurella antaumuksella. Koko ajan, heti kun silmä vältti. Joo, ei siitä sen enempää.

No, Fanny tuli kotiin seuraavan viikon keskiviikkona, kun käytös Ursulan luona oli jo muuttunut normaaliksi, eikä Ursun uros Capo osoittanut mielenkiintoa. Ilta meillä menikin sitten mielenkiintoisissa tunnelmissa, kun Fanny olikin edelleen yllättäen varsin antavaisella tuulella ja nuori herra Hero toki samoin. Yö meni eri huoneissa itkua kuunnellen ja päiväksi Hero teljettiin alakertaan. Alakertaan yksinään niin, että oven sisäpuolella edessä oli silityslauta ja oven eteen pönkättiin pyykinpesukone. Portaiden yläpäähän laitoin vielä portin estämään morsmaikun kosioretket alakertaan. Fanny seurasi telkeämisoperaatiota tyynen rauhallisena ja odotteli Dentastixiään rauhallisena vailla minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi ihmiset hössöttävät ylös ja alas ja vastentahtoinen Hero raahattiin alakertaan valituskuoron säestämänä.

Varsinainen bitch.

Jonin tullessa kotiin Fanny oli yläkerrassa ja Hero alakerrassa, ihan niinkuin pitikin. Pieni mutta matkassa kuitenkin oli: Mäntyovi oli pistetty uusiksi ihan huolella kiihkoisan uroon toimesta. Kiva kiva. Ovea oli revitty hampain ja kynsin ja näky oli sen mukainen. Mäntysilppua alakerta täynnänsä. Ovi karmeineen raadeltuna. Jippikaijjjjeee vaan kaikille. Varmaan turha muistuttaa, että asumme toistaiseksi vielä vuokralla, eli ei ollut edes oma ovi.

Fanny autoon ja nokka kohti kasvattajaa. Siitä lähtien Fanny on ollut Ursulla evakossa ja tärpit ovat edelleen voimissaan ihan täysillä.. Nyt alkaa tosin viiiiiimeinkin olla pientä toivoa loppumisesta ja sunnuntaina haen näillä näkymin Fanskun kotiin - vihdoin ja viimein.

Ihanaa saada Fanny kotiin, on sitä jo odotettukin!

Fannya odotellessa voi fiilistellä näitä kuvia

maanantai 18. marraskuuta 2013

Jyväskylä KV ja mato matala

Nartut. Mitäpä muutakaan sitä sanomaan, kun juoksuistaan kettuuntunut lötköpötkö laahautui kehässä eteenpäin. Kiskoin sitä perässäni ja innostin äänellä ja namilla - ei vaikutusta. Muuten kaikki meni tosi kivasti ja meillä olikin Fannyn kanssa ensimmäinen yhteinen näyttely. Olimme viikonloppuna siis Jyväskylä KV:ssa ja tuomarina oli minulle entuudestaan tuntematon Elina Haapaniemi.

Fanny on juoksujen viime päivinä ollut aika tasainen, ei oikein ole innostunut mistään niin suunnattomasti, vaan ilme on ollut jokseenkin hapan. Ihan mukavaa meillä on silti ollut ja on sitä välillä intouduttu ihan leikkimäänkin, ja häntä nyt vispaa onneksi aina oli hormonit solmussa tai ei. Kehässä liikkuminen vaan oli Fannyn mielestä jokseenkin out, ei kiinnostanut, ei jaksanut, ei pystynyt eikä kyennyt. No suokaamme hälle vähän ymmärtystä, onhan se aika aina vähän mälsää. Muuten käytös oli hyvää ja iloista ja minulle jäi ihan hyvä maku suuhun ensiesiintymisestämme yhdessä :-)

(c) Sunna

(c) Sunna

(c) Sunna


Tuomarille Fanny ei ollut tarpeeksi narttumainen, hiukan oli kyljissä ylimääräistä ja liikkuminen halutonta. Tuloksena saatiin EH, mutta koska KUKAAN narttu ei saanut edes SA:ta, niin pidän EH:takin ihan mukiinmenevänä suorituksena! Hieno tyttö, kaikesta huolimatta. Fannyn kehäkäytös on kyllä ihan konkarin tasoa, hampaat ja muut tutkimiset on ihan piece of cake. Nyt sitten innolla odottamaan Helsinki Winneriä ja Pohjoismaiden Voittajaa!

Arvostelulappu joutui Einon uhriksi: Jonin astuessa autosta ulos päätti lappu tempautua tuulen mukana teille tietämättömille. Noh, sinne meni.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Masentava marraskuu

No on ilmoja pidellyt, ei voi muuta sanoa. Piha on rallatettu mutavelliksi ja metsään ei ehdi valoisaan aikaan. Aina sitä unohtaa kuinka mälsää aikaa syksy pahimmillaan on ja todellisuus sitten iskee naamaan kuin märkä rätti. Minulle syksy on kaikista mieluisin vuodenaika, mutta vain se valoisa ja kaunis osa syksystä, eli elo-lokakuu. Nyt tämä marraskuun masennuskeli onkin ihan omaa luokkaansa, hyi hyi hyi.

Tänään näköjään saamme nähdä pilkahduksen valoilmiöstä, jota auringoksikin kutsutaan! Vautsi, ehdin jo melkein unohtaa mikä se on kaiken tämän sumun ja sateen keskellä. Nyt vaan ikkunan eteen ja ulos imemään kaikki viimeisetkin  D vitamiinit ja energiat. Voi lumi, tule jo!

Meillä elämä on rullannut oikein mukavasti. Koirat ovat tyytyväisiä eloonsa ja oloonsa, eikä mitään vastoinkäymisiä ole ollut. Treffannut olemme Esmeä ja Polkkaa, joista jälkimmäinen oli vähän nyreissään Fannystä. Esmen kanssa Fanny oli kuin paita ja peppu, mutta Polkka selvästi vähän oudoksui taklaavaa jättiläistä, josta pursuaa nuoruuden kahjoutta joka solusta. No, lämpeni se Poksukin viimein ja ihan mukavat hiekkakuopparallatukset saatiin aikaan.


(c) Riikkis

Fannysta ja Herosta on kehkeytynyt varsin tiivis parivaljakko, joka kimppalenkeilläkin touhuaa täysin "me" hengessä. Me mennään, me leikitään ja me juostaan. Sisällä nukutaan pää toisen päällä ja ollaan kaikin puolin ihan bestiksiä joka asiassa paitsi ruoassa, sitä ei kumpikaan jaa -edes parhaista parhaimman kaverin kanssa.

Kovasti odottelen Heron MH kuvauksen tulosten tippumista koiranettiin, jotta pääsen kirjoittelemaan siitä oman postauksen! En nimittäin löydä sitä paperiversiota mistään. Toinen mitä odotan kovasti on Eviran raportti Numasta. Onpahan jotakin mitä odottaa.




(c) Riikkis

(c) Riikkis