No, Fanny tuli kotiin seuraavan viikon keskiviikkona, kun käytös Ursulan luona oli jo muuttunut normaaliksi, eikä Ursun uros Capo osoittanut mielenkiintoa. Ilta meillä menikin sitten mielenkiintoisissa tunnelmissa, kun Fanny olikin edelleen yllättäen varsin antavaisella tuulella ja nuori herra Hero toki samoin. Yö meni eri huoneissa itkua kuunnellen ja päiväksi Hero teljettiin alakertaan. Alakertaan yksinään niin, että oven sisäpuolella edessä oli silityslauta ja oven eteen pönkättiin pyykinpesukone. Portaiden yläpäähän laitoin vielä portin estämään morsmaikun kosioretket alakertaan. Fanny seurasi telkeämisoperaatiota tyynen rauhallisena ja odotteli Dentastixiään rauhallisena vailla minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi ihmiset hössöttävät ylös ja alas ja vastentahtoinen Hero raahattiin alakertaan valituskuoron säestämänä.
Varsinainen bitch.
Jonin tullessa kotiin Fanny oli yläkerrassa ja Hero alakerrassa, ihan niinkuin pitikin. Pieni mutta matkassa kuitenkin oli: Mäntyovi oli pistetty uusiksi ihan huolella kiihkoisan uroon toimesta. Kiva kiva. Ovea oli revitty hampain ja kynsin ja näky oli sen mukainen. Mäntysilppua alakerta täynnänsä. Ovi karmeineen raadeltuna. Jippikaijjjjeee vaan kaikille. Varmaan turha muistuttaa, että asumme toistaiseksi vielä vuokralla, eli ei ollut edes oma ovi.
Fanny autoon ja nokka kohti kasvattajaa. Siitä lähtien Fanny on ollut Ursulla evakossa ja tärpit ovat edelleen voimissaan ihan täysillä.. Nyt alkaa tosin viiiiiimeinkin olla pientä toivoa loppumisesta ja sunnuntaina haen näillä näkymin Fanskun kotiin - vihdoin ja viimein.
Ihanaa saada Fanny kotiin, on sitä jo odotettukin!
Fannya odotellessa voi fiilistellä näitä kuvia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti