Blogikirjoitukseni pohjalta pistin pystyyn keskustelun lepopäivistä facebookryhmässämme, ja sieltä sain hyviä pointteja puolesta ja vastaan. Yhdelle fysioterapeutti oli jopa suositellut lepopäivää kerran viikossa! Tärkein oppi jonka siitä keskustelusta sain oli ehkä se, että armollisuutta tulee olla itseäänkin kohtaan. Aina ei voi jaksaa, aina ei voi kyetä.
Ja se on ihan okei.
Kun koirien perusliikunnasta, aktivoinnista ja kunnosta pidetään hyvää -ellei erinomaista- huolta, ei yksi tai kaksi lepopäivää kaada mitään mihinkään. Ei koira välttämättä niitä tarvitse, mutta ei se niistä kärsikään. Tämä oli siis mielipide, ihan omakin vielä.
Millä saisin tämän taottua itselleni ihan oikeasti? Mielikuvaharjoituksia? Pyydänkö miestäni teippaamaan minut jesarilla sohvaan? En tiedä, mutta nyt harjoitellaan! Tämä on siis ihan aktiivinen projekti - empiirinen tutkimus jopa. Oppiiko stressaaja pois vanhoista tavoistaan?
Olen tällä hetkellä puolikuntoinen, flunssainen ja väsynyt, joten lenkittäminen nollakelissä pitkin metsiä ei tunnu yhtään kivalta ajatukselta. Siispä olen nyt ollut armollinen itseäni kohtaan yhtenä päivänä ja käyttänyt koirat vain 2x 30min remmilenkillä. Tänään ajoin koirat autolla metsänlaitaan ja annoin juosta 30min (aamulenkki oli tosin sen 40min..). Tämä ei ole helppoa ja koko ajan on sellainen olo, että nyt pitää kyllä lähteä tekemään vielä iltalenkki.
EI TÄYDY!
Mää yritän! Huomenna on perjantai ja olen jo hionut täydellisen sotasuunnitelman.
Mies ei ole illalla kotona, joten...
Avokadopastaa, valkoviiniä ja koirien kanssa vain puolisen tuntia lenkkiä töiden jälkeen. Miksi? En ihan oikeasti nyt jaksa. Haluan ihan oikeasti levätä ja olla rauhassa. Nauttia joutilaisuudesta ja yrittää parantua tästä lenssusta. Vielä jos saisin tehdä sen hyvällä omallatunnolla, niin mikäs sen mahtavampaa! Eli huomenna ainoastaan töiden jälkeen maksimissaan puoli tuntia lenkkiä. That's it.
Ei kylläkään jooko puhuta siitä, että aamulla käyn normaalin 30-40min aamulenkin.
Se ei liity nyt tähän ;)
Rauhallista, rentoa ja armollista viikonloppua meille kaikille!
Mielenkiintoinen aihe ja nyt taas itsekin pohtinut asiaa. Mähän teen joka aamu 1,15 lenkin ennen töitä, pojat ulkoilee aitauksessaan ukon kanssa n 2h päivällä omin toimin ja töiden jälkeen 0,5 pellolla ja illalla touhuillaan tunti :) Nyt jalka kipee ja eikun raahustan samat retket, kipeenä jne..omatunto soimaa jos vetäydyn sohvalle, miksi, eihän nuo koskaan riehu ikävystymistään, taitaisivat tykätä nukkua välillä :)
VastaaPoistaKun on flunssa ota rauhallisesti ja kääriydy peittoon koirat viereen.Ne osaa piipahtaa pissalla nurkan takana jos on pakko.Terveenä temmellätte senkin edestä.Äiti
VastaaPoistaAikuisten oikeasti, ne koirat ei kärsi lepopäivistä, ei edes lepoviikoista :). Sä kärsit flunssasta ja ihan syyttäsuotta huonosta omastatunnosta. Kenenkään kunto ei rapistu viikossa, joten opettele kuuntelemaan itseäsi ja ole itsekäs ja jätä lenkki väliin, jos siltä tuntuu :). Ne osaa pissiä vähemmälläkin liikunnalla ;). Jos mua väsyttää illalla ja en jaksa lähteä metsälenkille, päästän koirat pihalle. Ihan tyytyväisinä ne sisälle tulee. Kun on itse aktiivinen, käyn kävelemässä sen pitkän lenkin, kaikki tulee tyytyväisinä sieltäkin. Pointti: ei aina ole pakko jaksaa :)!
VastaaPoista