Onnellinen koira

..Näyttää tältä:

Ilmeestä ei voi erehtyä! Hilla on aivan onnessaan lumien viimein lähdettyä: Nyt se saa tylsän metsätiellä kävelyn sijaan juosta pitkin metsää, ja aina välillä tulla tsekkaamaan minun ja Heron sijainnin. Hero ei ihan vielä ole hoksannut metsässä kiitämisen ideaa, mutta lähtee välillä Hillan vanavedessä pusikkoon. Täällä on lukemattomia puoliautioita metsäteitä ja traktoripolkuja, joita saa rämpiä mielin määrin. Todella harvoin kukaan tulee vastaan, joten koirat saavat nauttia vapaudesta. Hilla on aivan kahjona metsästä: Se syöksyy salamana tieltä metsään, tekee täyttä kiitoa lenkin ja palaa takaisin. Se juoksee täysillä minkä kintuistaan pääsee, hyppelee mättäältä mättäälle ja lopulta palaa hölmön onnellisen näköisenä takaisin :)

Hero kävi heittämässä talviturkin eilen.. Käveltiin taas yhtä metsätietä pienelle metsäjärvelle, jossa tietenkin sorsat polskuttelivat houkuttelevasti. Hero hetken sorsia katseella mittailtuaan päätti lähestyä tätä outoa elementtiä,jossa tiput kelluivat. Vaarattomaksi aineen todettuaan polskahti koira järveen, ui pienen pienen lenkin ja palasi maihin. Me Hillan kanssa katsoimme järkyttyneenä rannalla. Täysin epärhodemaista käytöstä mennä vapaaehtoisesti kylmään, ja ennen kaikkea märkään veteen, ja vielä olla innoissaan siitä!




Onnelliset metsästäjät (saalistaneet toista tuntia milloin mitäkin mielikuvitussaalista)

 En tiedä osaisinko koskaan enää asua seudulla, jossa koirien kanssa ei helposti pääsisi metsään vapaasti tallustamaan. Koirat nauttivat täysin tassuin vapaana juoksemisesta, hajujen perässä seikkailemisesta ja vauhdin hurmasta. Vantaalla jokainen pienikin metsiköntapainen oli täynnä muita koiria ja / tai ison tien suorassa läheisyydessä. Täällä voimme lähteä parin tunnin lenkille tutkailemaan uusia metsäteitä, viimeksi löysimme todella kauniin järven,josta en aimmein ollut tiennyt mitään. Maalla on mukavaa ;)

Monia mietityttää kuinka paljon liikuntaa näinkin iso koira vaatii pysyäkseen onnellisena ja rentona. Siihen ei kai oikein ole yhtä oikeaa vastausta, sillä on niin monenlaista liikuntaa ja erilaisia koiria. Tunnin remmilenkki ei vastaa tunnin metsässä vapaana juoksentelua jne. Omien koirieni puolesta voin sanoa, että seinille ei hypitä niinä päivinä kun liikunta jää vähemmälle (sairastumiset, kova pakkanen jne.), mutta kaikki liikunta mitä tarjotaan, otetaan innolla vastaan. Kun ei liikuta, otetaan rennosti. Määrät vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti meillä mennään seuraavalla rytmillä: Aamulla 15-20min remmilenkki ennen töihin porhaltamista, päivällä töiden jälkeen 1-2h metsässä vapaana palloilua ja illalla 15min pissatuslenkki,joka toisinaan korvautuu pihalla ihmettelyllä ja leikkimisellä. Välillä mennään näin, välillä enemmän välillä vähemmän. Koirat ovat hyvässä kunnossa ja rentoja, joten uskaltaisin väittää määrän olevan sopiva. Heron kanssa iltalenkki vaihtuu usein pihalla hengailuun, koska en uskalla vielä 8,5kk "vauvaa" lenkittää niin paljon kuin Hillaa.

Näihin tunnelmiin:)

Onnellisen hölmö ilme

Hero haukkaa happea..kohta mennään taas.