Hyvästi, Numa-pieni

Kaikesta huolimatta tapahtui se, mitä niin kovin pelättiin. Numa nukutettiin ikiuneen eilen illalla Vethausissa äkillisen laajentuman johdosta.

Kukaan ei olisi voinut Numan tilanteessa toimia paremmin: kasvattaja testautti siitä kaikki mahdolliset loiseläimet, verikokeet yms. sen ollessa pienenä pentuna ripulilla. Ripulin jälkeen Numa toipui entiselleen ja kasvoi muiden tahdissa. Siitä ei siis mitenkään voinut sanoa, että se ei olisi kunnossa. Kasvattaja myös pyysi mielipiteen toiselta kasvattajalta ja eläinlääkärikin totesi Numan terveeksi. Numa oli siis kaikin puolin terve meille tullessaan, ainakin niillä aistimilla havaittuna, joka ihmisille on suotu.

Meillä ollessaan se sai hoitoa eläinlääkärissä molempina kertoina ennen kuin tilanne ehti pahaksi: huomasin jonkin olevan vialla, ja Numa oli lääkärissä JO ennenkuin tilanne ehti pahaksi. Se söi eläinlääkärin helposti sulavaa ruokaa pieninä annoksina, canikuria, maitohappobakteeria ja lepäsi syömisen jälkeen.

Kaikki tehtiin aikaa, vaivaa ja rahaa säästämättä. Silti aina sekään ei riitä.

Eilen illalla Numa oli hieman pyöreä tullessani kotiin. Se leikki ja remusi, mutta oli aavistuksen vaisumpi. Suolisto metelöi ja kiemurteli ohuen vatsanahan alla näkyvästi. Lähdimme siis lääkäriin.

Lääkärissä tulos oli lohduton: pienen koiran suolisto oli ylhäältä alas asti täynnä massaa, nestettä ja kaasua. Massaa ja muuta täytettä oli niin ohut- kuin paksusuolessakin, vatsalaukusta puhumattakaan. Koiran vointi huononi rajusti lääkärissä: se oli apea, väsynyt ja kitisi.

Ainoa vaihtoehto olisi ollut avata koira ja katsoa mikä ongelma on. Tällöinkään sitä ongelmaa ei välttämättä olisi saatu selvitettyä ja jos olisi, olisi ennuste ollut huono toipumiselle.

Kaiken summana, kasvattajan ja eläinlääkärin mielipiteet huomioiden Numa nukkui pois 14.10.2013.

Hyvästi pieni Numa, turvallista matkaa.