perjantai 30. toukokuuta 2014

Monttubileet

Eilen helatorstaita vietettiin sateessa ja tuulessa, mutta se ei afrikkalaisten menoa haitannut. Aamu alkoi ajelulla Ylöjärvelle Pinsiöön, jossa järjestettiin rhodesiankoirien monttumestaruuskilpailut. Kyseinen kilpailu on epävirallinen kilpailu, johon saa osallistua kaikki rhodesiankoirat ikään, kokoon tai sukupuoleen katsomatta. Luokkia on kolme: Montun menopeli alle yksivuotiaille, Montun Mahtavin Menijä 1-8 vuotiaille ja Montun Mahtavin harmaaparta yli 8-vuotiaille veteraaneille. Koirat ajavat hiekkasuoralla viehettä noin 150 metrin matkan ja aika, sekä huippunopeus kellotetaan.

Koiria oli kuutisenkymmentä, iloista koiraväkeä vielä enemmän. Sää oli mitä oli, mutta nauru raikasi, kauppa kävi Mustin ja Mirrin kojulla ja buffassa, koirat heiluivat luonnollisesti mukana jokaisessa toiminnassa ja tuloksia saatiin lähes joka koiralle.



Baana, kuva: Janne Kaakinen


Itse olin suurimman osan päivää töissä ajanottajana, mutta ehdin myös seurustella, nauttia buffan antimista ja juoksuttaa omat ja muutaman muunkin koiran. Omat koirat eivät palkintosijoille päässeet, mutta Fanny pääsi taas esittelemään mahtavaa ajoviettiään ja nopeita kinttujaan. Isolle koiralle 150m matka ei ole mikään ihan optimaalisin, eikä Fanny ole kokonsakaan puolesta kaikista nopein koira. Se on kuitenkin järkyttävän innokas ja nopeakin, ja suhtautuu vieheeseen ja ajamiseen ylipäätään valtavalla innolla ja palolla. Se kuumuu vieheen nähdessäänkin jo nollasta sataan, joten piteleminen on aika-ajoin hiukan työlästä. Ensi kesänä täytyy buukata maastojuoksukilpailuja mahdollisimman monta, toki kohtuuden nimissä. Maastossahan nopeus ei ole ainoa arvioitava tekijä, joten siellä korostuvat myös kestävyys, ketteryys, älykkyys ja arviointikyky.

Öö mitä mä olinkaan tekemässä? Kuva: Janne Kaakinen

Mä en ymmärrä kuinka Herosta saatiin myös näin urheiluhenkinen kuva? Kaiken sen pöllöilyn keskellä? Kuva: Janne Kaakinen


Hero. Voi Hero. Hero palkittiin palkintojenjaossa ihan omalla palkinnolla "Päivän hauskin suoritus". No sitä se kyllä olikin! Laitan tähän Facebookpäivitykseni kyseisestä showsta:

Heron komiikkanumero eilisissä monttumestaruuksissa (ei rhodeihmiset: epävirallinen juoksukisa, jossa koirat juoksee vieheen perässä) hersytti kyllä hyvät naurut. Juoksemisen sijasta se kävi hyvin varovasti hiipien tarkistamassa tutkamiehen ja sen ihmiseksi todettuaan ei ollut riemulla rajaa. Sitten olikin hauskaa ja ihanaa ja upeeta juoksennella ja pomppia mamman _kanssa_ maaliin! Jee, mutsi juoksee, minä juoksen kaikki juoksee -ihanaa! Viehe ei kiinnostanut niin paljon kuin sitä heilutteleva vetäjä, jota yritettiin pussata ja kiehnätä hengiltä. Mun pöljä koirapoika <3 ps. Hero palkittiin päivän hauskimmasta suorituksesta

Eli hauskaa oli!

Nyt Fannyn kaikki viralliset esiintymiset ovat siirtyneet odottelmaan mammaloman päättymistä. Nyt jännitetään, nostetaan ruokamäärää, kyylätään, mittaillaan katseella, arvaillaan, toivotaan, intoillaan... Eli ultraan pääsee noin reilun kahden viikon päästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti